WYSIWYG vai WYFIWYG?

Mieleen juolahti lyhenne WYSIWYG. Päästän nyt sekä itseni että mahdolliset lukijat helpommalla ja lainaan suoraan Wikipediasta:
“WYSIWYG-lyhennettä (engl. What You See Is What You Get eli mitä näet, sitä saat) käytetään viittaamaan sellaisin ohjelmistoihin, joissa sisältö näyttää muokattaessa hyvin samalta kuin lopputulos. Sen sijaan muotoa ja rakennetta kuvaavaa metadataa ei välttämättä näytetä. Hyvin usein käsitettä käytetään kuvaamaan tekstinkäsittelyohjelmia tai HTML-editoreja.”

Laajensin lyhenteen merkitystä arkiseen elämään: Mitä näet, sitä saat. Läpi päivän, heräämisestä nukahtamiseen saakka, vastaanotamme tietoa kaikilla aisteilla. Niille onnekkaille joilla kaikki aistit pelaavat kunnolla on näkö yleensä hallitsevin ja tärkein. Ja se mitä ympärillämme hetkestä toiseen näemme, on sitä mitä maailmalta saamme. En tarkoita materiaalista omistusta, vaan elämyksiä, vaikutelmia, kokemuksia ja vuorovaikutusta näkemämme ympäristön kanssa.

Mutta eihän se niin ole. Silmät vain vastaanottavat näköhavainnon, jonka jälkeen se tulkitaan. Kaksi ihmistä näkee saman asian ja he voivat olla siitä täysin vastakkaista mieltä.

Kahdelle ihmiselle sanotaan sama lause, toinen kokee saavansa kohteliaisuuden ja toinen kritiikkiä. Kyse on siitä mitä mieltä asiasta ollaan, miltä se tuntuu.

Vastaanotamme tietoa kaikkien aistien kautta, ja tajunnassa kaikki tieto liittyy yhdeksi jolloin syntyy tajunnassa sijaitseva konstruktio ympäröivästä todellisuudesta. Muinaiset mystikotkin sanoivat että sinä et ole maailmassa, vaan maailma on sinussa (he saattoivat tällä tarkoittaa jotain laajempaakin). Konstruktio, kokemus todellisuudesta, ei ole objektiivinen vaan sitä värittää alitajunnan sisältö - mm. tiedostamattomat uskomukset siitä mikä on hyvää ja mikä pahaa. Ne vaikuttavat määräävästi siihenkin mitä tunnemme kunakin hetkenä ja, uskokaa pois, meillähän on jokaisena hetkenä “päällä” jokin tunne vaikkemme sitä huomaakaan. Tuntemisen sijasta olemme nimittäin omaksuneet tavan kiinnittää huomio jatkuvasti jonkin muuhun ja olla huomaamatta tunteitamme.

Oleellisinta siinä, mitä koemme saavamme, on se miltä ulkoinen maailma tai tilanne tuntuu. Tunne määrittelee pidämmekö siitä, haluammeko torjua sen vai otammeko avosylin vastaan,

Kaksi ihmistä näkee kaupungilla saman tilanteen, ja heissä herää täysin vastakkaiset tunnereaktiot. Kyse ei ole siitä että maailma antaisi heille vastakkaiset kokemukset vaan he saavat ne. Kokemuksen määrittelee psyyken tiedostamattomiin osiin tukahdutetut aiemmat kokemukset ja tunteet, joiden pohjalta ihminen on salamannopeasti tehnyt tilanteesta uuden johtopäätöksen joka puolestaan synnyttää tunnereaktion. Se myös kertoo kiertelemättä miten ihminen todella tilanteen kokee. Jos asiasta kysytään hetken päästä, vastaus on älyllinen mielipide joka on muokkautunut “sopivaksi” - mitä se milloinkin onkaan.

Jos haluat koettaa eläytyä toisen asemaan älä kysy mitä mieltä hän on. Kysy miltä hänestä tuntuu.

Posetiivarin veivatessa kadulla soittopeliään yksi saa piristävän kokemuksen, joka herättää hehkuvia lapsuusmuistoja tivolista jossa vierailtiin ulkomaanmatkalla. Toinen kuulee laulun jota on aina inhonnut, ja nyt vieläpä epävireisenä versiona jonka poljento ontuu sietämättömästi.

What you feel is what you get: Mitä tunnet, sitä saat.